ALIURAKOITSIJA MAKSOI AIHEETTOMAN KORVAUKSEN RAKENNUSLIIKKEELLE            

Lisätyötilaus aiheutti resurssipulan ja lisäksi maksettiin viivästymissakko

Rakennusliike toimi pääurakoitsijana ja urakoi pienkerrostaloryhmän korttelin alueelle. Rakennusliikkeen hankintahenkilöt kilpailuttivat kaikki hankinnat. Myös rakennuspeltitöistä pyydettiin ja saatiin tarjoukset. Tarjouspyynnön mukaan työt tehtiin urakalla ja siksi rakennusliike oli laatinut juoksumetri- ja yksikköhintojen tarjouspyynnön. Tehtävään valittiin eräs peltisepänliike ja työt alkoivat rivakasti ja työtä oli runsaasti. Puurakenteisten pienkerrostalojen julkisivuihin meni peltilistaa useampi kilometri. Lisäksi oli muita pellitystöitä, kuten piippuja ja hajutorvenjuuria.

Julkisivujen ollessa jo pitkälle valmiina, työmaalle toimitettiin metalliliikkeen toimesta sisäänkäyntikatoksia. Katoksiin oli määritelty peltikate.  Työmaan vastaava mestari kysyi peltisepänliikkeen työnjohdolta miksi noihin katoksiin ei ole toimitettu peltiä. Peltisepänliikkeen työnjohto yllättyi kysymyksestä, koska katosten pellittämisestä ei ollut mitään mainintaa tarjouspyyntöasiakirjoissa.  Pellitykset saatiin kuitenkin toimitettua, sillä peltisepänliike sai tutulta apua kyetäkseen pysymään uudessa aikataulussa.

Koko työmaa valmistui aikataulussaan ja loppuselvitys tehtiin noin kuukausi töiden loppumisen jälkeen. Työpäällikkö sekä vastaava mestari kutsuivat peltisepänliikkeen johtajan loppuselvityspalaveriin. Siellä neuvottelupöydässä esitettiin peltisepänliikkeelle vaatimus aikatauluviiveen pääomakustannusten hyvittämisestä. Viiveen perusteena mainittiin katosten pellitysten viivästyminen. Vaatimus oli arvoltaan 2800 euroa. Tilanteesta yllättynyt peltisepänliikkeen johtaja suostui vaatimukseen ja hyvitti vaaditun summan.

JÄLKIPUINTI. Rakennusliike ei ollut pyytänyt tarjousta katosten pellityksestä. Rakennusliikkeen vastaava mestari ei ollut tilanteen tasalla. Kyseessä oli lisätyö, joka aiheutti kovan aikataulupaineen muutenkin jo täysillä pyörivälle yritykselle. Hyvitysvaatimus esitettiin yllätyksenä ja sen hyväksymistä painostettiin voimakkaasti. Uhkana oli loppulaskun jääminen maksettavaksi kesälomien jälkeen, mikäli asia ei olisi tullut sovituksi juuri sillä hetkellä.

Mikäli rakennusliike olisi esittänyt vaatimuksensa etukäteen kirjallisesti, niin peltisepänliikkeellä olisi ollut tilaisuus reagoida, käydä asia läpi ja puolustaa oikeuksiaan. Tässä tapauksessa 2800 euroa menetettiin aiheettomasti ja rakennusliike sai aiheettoman edun toimiessaan YSE:n vastaisesti.